Mikä on työehtosopimus – TES?

Mikä on työehtosopimus – TES?

Työehtosopimus eli lyhenteeltään TES on ammattiliiton ja työnantajaliiton välinen sopimus alalla noudatettavista työehdoista. Työntekijäyhdistyksen tarkoitus on valvoa työntekijöiden etua ja työnantajayhdistyksen tarkoituksena on valvoa työnantajien etua työsuhteissa.

Työehtosopimus on oikeudelliselta muodoltaan normisopimus eli velvoiteoikeudellinen sopimus, joka ohjaa muiden tulevaisuudessa solmittavien sopimusten sisältöä, kuten esimerkiksi säännökset palkasta, korvauksista, työajasta, lomista ja muista eduista. Työehtosopimuksen tärkeimpiä tavoitteita on neuvottelu- ja sopimustasapainon edistäminen työsuhteen osapuolten välillä. Näin yksittäisten työsopimusten solmiminen on yksinkertaisempaa ja työrauha säilyy. Työehtosopimus on tehtävä kirjallisesti ja se solmitaan aina määräajaksi.

Yleis- ja normaalisitova työehtosopimus

Työehtosopimukset voidaan jakaa kahteen osaan: yleissitoviin sopimuksiin ja normaalisitoviin sopimuksiin. Yleissitova eli valtakunnallinen työehtosopimus koskee myös järjestäytymätöntä työnantajaa. Kyseistä työehtosopimusta on noudatettava kaikissa toimialalla toimivissa yrityksissä riippumatta siitä, onko työnantaja työehtosopimuksen tehneen työnantajaliiton jäsen. Yleispäteviä työehtosopimuksia ovat esimerkiksi puusepänteollisuuden TES, teknologiateollisuuden TES ja optikoiden TES.

Normaalisitovat työehtosopimukset velvoittavat vain niitä osapuolia, jotka ovat osallisina itse tehneet sopimuksen tai kuuluvat järjestöön, joka on tehnyt TESin, tai johonkin sen alajärjestöistä. Sovellettava työehtosopimus määräytyy järjestäytyminen kautta. Työehtosopimuksia ei erikseen laadita yleissitoviksi tai normaalisitoviksi, vaan kyseessä on aina liittotasolla solmittu TES, joka voidaan vahvistaa yleissitovaksi. TESit ovat pakottavia, joten niissä ei ole sallittua sopia huonommista ehdoista työntekijän kannalta, jollei oikeutta tähän ole nimenomaisesti TESissä mainittu.

Työehtosopimusten lainsäädäntö

Työehtosopimusten lainsäädäntöön sisältyy monia eri lakeja, kuten esimerkiksi työehtosopimuslaki, työsopimuslaki, työaikalaki ja vuosilomalaki. Työehtosopimuslaki määrittelee muotovaatimukset, joiden mukaan työehtosopimukset on laadittava. Laki määrittelee myös sitä, ketkä sopimuksen voivat tehdä ja keihin sitä vastaavasti tulee soveltaa. Laissa säädetään myös sanktiot ja rangaistukset, joita työehtosopimuksen rikkomisesta voi seurata.

Työsopimuslaki määrittää yleiset noudatettavat pääehdot työsopimuksissa. Työsopimuslaki määrittelee muutamia asioita, joista ei voi työehtosopimuksillakaan sopia toisin, kuten esimerkiksi määräaikaisen työsuhteen sopimiseen on aina oltava perusteltu syy, ellei palkattava ole pitkäaikaistyötön. Koeaika saa olla enintään 6 kuukautta, ja määräaikaisissa työsopimuksissa enintään puolet työsuhteen kestosta.

Työaikalaki määrittelee seuraavia asioita, kuten kuinka paljon työntekijöille saadaan teettää töitä, miten siitä tulee maksaa korvauksia ja mikä luetaan työaikaan. Lisäksi työaikalaissa on määritelty ohjeistus säännöllisen työajan ylittämiselle, lisätyölle, aloittamis- ja päättämistyölle, yö- ja vuorotyön järjestämiselle, hätätyölle, lepoajalle sekä sunnuntaityölle. Yleissäännöksen mukaan säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Tietyillä aloilla työaikaa voidaan jaksottaa, jolloin työaika on esimerkiksi 120 tuntia kolmen viikon pituisella jaksolla.

Vuosilomalaki sisältää pakottavia määräyksiä loman antamisesta ja sen siirtämisen mahdollisuuksista. Jokainen työntekijä saa vähintään kerran vuodessa kunnollisen palautumisjakson, kun lomaa on pakko pitää. Lomakausi on 1.5.-30.9 kesäloman osalta ja 1.10.-30.4. talviloma osalta. Vuosilomaa kerääntyy 1.4- 31.3 aikaväliltä. Jos työsuhde on kestänyt 31.3 mennessä vain alle vuoden, niin lomapäiviä kertyy kaksi arkipäivää jokaiselta kuukaudelta, jolloin työntekijä on työskennellyt. Mikäli työsuhde on kestänyt 31.3 mennessä yli vuoden, niin lomapäiviä kertyy 2,5 arkipäivää jokaiselta täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Kuukaudessa pitää olla 14 työpäivää, jotta lomapäiviä kertyy kyseiseltä kuukaudelta.

Työehtosopimus ja työrauhavelvollisuus

Yksi tärkeimmistä työehtosopimuksen tuomista eduista on sillä turvattava työrauhavelvollisuus. Työrauhavelvollisuus tarkoittaa, että osapuolet sitoutuvat pidättäytymään työtaistelutoimista, joita ovat esimerkiksi lakot, hidastelutoimet, ylityökiellot tai yritysten asettaminen saartoon. Työnantajien taistelutoimia ovat esimerkiksi työsulut, jotka toimivat työntekijöiden lakon vastatoimena.

Työnrauhavelvollisuus voidaan jakaa aktiiviseen ja passiiviseen. Passiivisella tarkoitetaan pidättäytymistä työtaistelutoimista ns. itsehillintävaatimuksella. Passiivinen työrauhavelvollisuus ei koske yksittäisiä työntekijöitä, vaan sopimuksen solmineita yhdistyksiä ja työnantajia. Aktiviinen työrauhavelvollisuus koskee myös yhdistyksiä, mutta myös velvoittaa heitä valvomaan, etteivät niiden alaiset yhdistykset, työnantajat tai työntekijät ryhdy työtaistelutoimiin TESin voimassaoloaikana.

Muutamia liittoja ja heidän työehtosopimuksia alakohtaisesti

Rakennusalan työehtosopimukset (Rakennusliitto)

Teollisuusalan työehtosopimukset (Teollisuusliitto)

Palvelualojen työehtosopimukset (Palvelualojen ammattiliitto, PAM)

Toimihenkilöiden työehtosopimukset (Ammattiliitto Pro)

Erityisalojen toimihenkilöiden työehtosopimukset (Toimihenkilöliitto ERTO)

Elintarvikealan työehtosopimukset (Suomen Elintarviketyöläisten liitto)

Media-alan työehtosopimukset (Medialiitto)

Ilmoitamme työpaikkailmoituksissa aina työssä käytettävän työehtosopimuksen. Käy katsomassa ja tutustumassa meidän avoimiin työpaikkoihimme!

By | 2019-11-04T15:39:29+02:00 31.10.|Työnhaku|0 Kommenttia

Tietoa kirjoittajasta:

Sami on UKKO Workin kovin kärppäfani. Tämän lisäksi hän on myös osaava markkinoija, jolla on halua kehittyä valitsemallaan uralla. Toimiston kuivimmat läpät kuulee yleensä Samilta. "Miksi kutsutaan isoa töppäystä Pauligilla? - Juhlamokaksi

Jätä kommentti